Tämä kiperä kysymys on askarruttanut autoilijoita jo vuosien ajan. Nyt siitä kehkeytyi mittava nettikeskustelu, johon saatiin lopulta myös poliisin ratkaisu. Jyväskyläläinen Mika Lallukka pysäköi Kuopiossa paikkaan, jossa on monikilpinen mutta varsin tavalliselta näyttävä liikennemerkkitoteemi kertomassa pysäköinnistä ja siihen liittyvistä rajoituksista. Ohessa on Mikan ottama kuva. Hän pysäköi autonsa juuri tuon liikennemerkin vaikutusalueelle ja on edelleen sitä mieltä, ettei ole rikkonut mitään sääntöä. Silti hänelle oli annettu pysäköintivirhemaksu, jota voidaan kansankielellä kutsua parkkisakoksi. – Pysäköin keskiviikkoiltana kello 19.28, ja automaattikiekkoon tuli ajaksi 19.30. Virhemaksu oli kirjoitettu torstaina aamulla kello 8.54. Mielestäni pysäköintiaikaa olisi pitänyt olla klo 11 asti, Mika kertoo. Kiihkeää keskustelua Maksulappuun oli kirjoitettu kaksi rikettä, joihin 50 euron pysäköintivirhemaksu perustui: ”Sallitun pysäköintiajan ylitys” ja ”Pysäköinnin alkamisajan virheellinen ilmoittaminen”. Mika ei mielestään ole syyllistynyt kumpaankaan rikkeeseen. Hän julkaisi ottamansa kuvan Facebookin Kyltinarvostajat-ryhmässä, jossa alettiin keskustella tapauksesta ja merkkien tulkinnasta vuolaasti. Mielipiteitä sinkoili niin, että tunteetkin taisivat joillakin keskustelijoilla kuumentua. Joidenkin mielestä parkkisakko oli oikein perustein annettu. Valtaosa keskustelijoista pohti aikarajoitusta ja sen mahdollista jatkumista seuraavan vuorokauden puolelle. Tästäkin oli voimakkaita näkemyksiä. Liikenneturvan määrittely Mika siis kertoi olleensa siinä käsityksessä, että hänen käytettävissään ollut pysäköintiaika olisi päättynyt vasta torstaina kello 11. Näkemyksensä tueksi hän lisäsi netistä löytämänsä Liikenneturvan määrittelyn. Liikenneturva avaa asiaa esimerkin kautta näin: ”...jos pysäköintikiekon käyttövelvollisuus päättyy klo 17, ja pysäköit klo 16.10, merkitään alkamisaika silti yllämainitulla tavalla eli klo 16.30:een. Kun pysäköintikiekon käyttövelvollisuus seuraavana aamuna jatkuu, alkaa siitä uusi sallittu pysäköintijakso (esim. 2h).” Kun tämän siirtää Mikan tapaukseen, uusi pysäköintiaika olisi alkanut kello 8 ja sitä olisi ollut kolme tuntia eli kello 11:een asti. Saapumisajan hän – eli automaattikiekko – oli ilmoittanut aivan oikein. Kiekkoon kuuluu nimittäin merkitä todellinen saapumisaika. Alkamisajaksi saadaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Poliisin kanta Tapauksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että lukuisat autojaan pysäköivät suomalaiset joutuvat pähkäilemään samaa asiaa joka päivä. Siksi halusimme tehdä tämän jutun ja ottaa siihen myös poliisin operatiivisen lakimiehen kannan. Poliisihallituksessa työskentelevä poliisitarkastaja Konsta Arvelin kaivaa esiin pysäköintiä koskevat lakipykälät ja muistuttaa, että nykyään saapumisajan saa ilmoittaa muullakin menetelmällä kuin parkkikiekolla. – Pysäköinnin alkamisajan saa nykyään ilmoittaa millä tahansa selkeästi havaittavalla tavalla, joten on myös ihan ok kirjoittaa vaikka paperille tismalleen se ajankohta, jolloin pysäköinti on alkanut, Arvelin sanoo. Lain mukaan pysäköinnin alkamisaika merkitään edellä mainitulla tavalla, vaikka velvollisuus ilmoittaa pysäköintiajan alkamisesta olisi voimassa vain osan pysäköintiajasta. Tämä lainkohta osuu Mikan tapaukseen. Hän pysäköi illalla noin kello 19.30, joten hän käytti sallitusta kolmen tunnin ajasta vain puolet eli puolitoista tuntia, koska lisäkilven mukaan rajoitus päättyy kello 21. Joidenkin nettikeskustelijoiden mielestä hänellä olisi ollut seuraavana päivänä toiset puolitoista tuntia käytettävissään. Lisäkilven mukaan aikarajoitus alkaa taas kello 8. Jos tämä näkemys olisi oikea eli lainmukainen, Mikalla olisi ollut pysäköintiaikaa kello 9.30 asti. Tämänkään tulkinnan mukaan hän ei olisi ylittänyt aikarajoitusta. Tulkinta on kuitenkin väärä, sanoo poliisitarkastaja Arvelin, jonka mukaan Mikan netistä löytämä Liikenneturvan näkemys on oikea. – Seuraavana arkipäivänä rajoituksen alkaessa autoilijalla on taas täydet kolme tuntia sallittua pysäköintiaikaa, eli hän saa pysäköidä yhteentoista asti, Arvelin vahvistaa. Lisäkilven tulkintaa Pysäköintiaikaa on hänen mukaansa yhteentoista asti myös siinä tapauksessa, että autoilija on jättänyt autonsa pysäköintipaikalle jo aiemmin aamulla ennen rajoituksen alkamista, eli pysäköinnin alkamisajankohdaksi on merkitty vaikkapa kello 6. – Pysäköintiaika alkaa siis aamukahdeksalta joka tapauksessa alusta riippumatta siitä, onko auto pysäköity edellisenä iltana ennen kello yhdeksää vai vasta uuden vuorokauden puolella. Olennaista on, ettei sallittu pysäköintiaika ole edellisenä iltana ylittynyt, Arvelin muotoilee. Hän muistuttaa myös parkkisakon mahdollisuudesta. Jos pysäköinti on aloitettu esimerkiksi jo klo 17.30, autoilijaa voi aamulla odottaa pysäköintivirhemaksu sallitun pysäköintiajan ylittämisestä, koska pysäköintiaika ehti päättyä klo 20.30 rajoituksen ollessa vielä voimassa. Jos taas koko pysäköinti tapahtuu rajoitusajan ulkopuolella, eli pysäköinti alkaa aikaisintaan iltayhdeksältä ja päättyy ennen aamukahdeksaa, pysäköinnin alkamisaikaa ei tarvitse ilmoittaa ollenkaan. Arvelin painottaa, ettei ota kantaa mihinkään yksittäiseen hallintoasiaan, jonka kunnallinen pysäköinnintarkastaja on ratkaissut määräämällä pysäköintivirhemaksun. – Asianosaiset voivat kinastella yksittäistapauksista käyttämällä sääntömääräisiä muutoksenhakukeinoja, poliisitarkastaja neuvoo. Bumerangina takaisin Mika tietää tämän ja teki välittömästi oikaisuvaatimuksen pysäköinninvalvojalle, joka kuitenkin hylkäsi valituksen. Mikan mielestä kestämättömällä perusteella. Ratkaisussa lukee näin: – Kuljettajalla on pysäköinnin alkamisen yhteydessä velvollisuus selvittää alueella voimassa olevien liikennemerkkien sisältö ja ko. alueella velvollisuus noudattaa sallittua pysäköinnin enimmäisaikaa. Koska em. velvollisuudet on laiminlyöty, kyseessä ei ole hyväksyttävä erehtyminen vaan selkeä pysäköintivirhe. Mikan mielestä perustelu on erikoinen, koska hän oli nimenomaan selvittänyt eri oikeuslähteistä etukäteen, mitä kyseisen liikennemerkin katsotaan tarkoittavan. Kuopion kaupungin pysäköinninvalvoja tosin poisti toisen virhesyyn, eli alkamisajan virheellisen ilmoittamisen, koska Mika oli osannut perustella asiansa hyvin. Silti lopputuloksena oli oikaisuvaatimuksen hylkääminen, eli 50 euron parkkisakko pysyi voimassa. Kuten Arvelin viittasi, kansalaisella on erilaisia tapoja puolustaa oikeuksiaan. Mikan ensimmäinen valitus ei tuottanut tulosta, vaikka hän kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella on oikeassa; hän ei ole rikkonut liikennemerkein osoitettuja pysäköintisääntöjä. Nyt hän harkitsee asian viemistä hallinto-oikeuteen. Toimitus on nähnyt hänen laatimansa valitusluonnoksen. – Siinä on kuitenkin taloudellinen riskinsä 310 euron oikeudenkäyntimaksun vuoksi. Asia on tärkeä, mutta en ole varma viitsinkö tuota riskiä lähteä ottamaan. Taitaa suurin osa kansalaisista vain tyytyä tilanteeseen ja maksaa tuon aiheettoman virhemaksun, Mika pohtii.
Tykkääjät Leena Salo, Onni Lindholm
Tykkääjät Leena Salo, Onni Lindholm
Tykkääjät Leena Salo, Onni Lindholm